perjantai 28. marraskuuta 2014

Marraskuun lopun tervehdys
ja  jatkokertomuksen osa viisi.
Kiitos Sinulle sitkeä, joka olet jaksanut alusta asti seurata pitkää jatkokertomusta. Ja kiitos Sinulle, joka luet juttua nyt ensimmäistä kertaa.  
Juoneeen pääset hyvin kiinni vieläkin (jatkokertomuksen aikaisemmat osat, 6.10, 11.10, 18.10, 2.11, ovat luettavissa edelleen ja ne löytyvät, kun selaat blogia taaksepäin).
Lukija saattaa löytää tarinasta yhtymäkohtia Häjyihin, mutta ainoatakaan riviä, tai rivien väliä ole kirjoitettu Häjyistä (paitsi niissä kohdissa, joissa mainitaan seuramme nimi - Häjyt).
Tämän jatkokertomuksen asioita voi tapahtua - ja tapahtuu - kenelle vain - ja millaisessa yhdistyksessä tai urheiluseurassa tahansa.
***
Leo kehotti kirjoittamaan luottamuksesta - ja siitä, mitä se aikaansaa ja mitä tapahtuu, jos luottamusta ei ole, tai jos sen menettää.
Vapaaehtois- ja yhdistystoiminnan tulee tuottaa iloa, hyvää mieltä ja innostusta kaikille jäsenilleen ja olla palkitsevaa jokaiselle seuran toimintaan osallistuvalle.
Tuoko keskinäinen luottamus toimintaamme iloa, hyvää mieltä, onnea ja menestystä?
***
Mietitäänpä.
Ihmisten välisessä kanssakäymisessä aito luottamus ja rehellisyys osapuolten kesken on kaiken yhteistoiminnan perusedellytys. Jos luottamusta ei ole tai jos se on hatara, yhteistyö ei onnistu. Se korkeintaan "muka onnistuu", on väkinäistä, teennäistä ja pelkkää silmänlumetta, joka ei tuota hyvää lopputulosta. Ilman luottamusta yhteistyö on pelkkä kupla - ja kuplat puhkeavat ennemmin tai myöhemmin. Mitä suuremmaksi kupla kasvaa, sitä komeampi tai kaameampi on sen puhkeaminen.
***
Yhdistys/urheiluseura ei voi elää kuplassa...
Yhdistyksen/urheiluseuran jäsenten on voitava luottaa, että oma seura toimii, kehittyy, kasvaa ja tarjoaa parhaat vaihtoehdot lajin harrastajille. Jäsenten täytyy voida luottaa, että valitut luottamushenkilöt hoitavat heille kuuluvat tehtävät seuran ja jäsenten parhaaksi. Luottamuksen tulee  vallita myös seuran jäsenten kesken, samoin kuin seuran johdon on voitava luottaa jäseniin. Ketään ei voi kuitenkaan käskeä eikä pakottaa olemaan luotettava. Luotettavuuden täytyy olla ihmisessä sisäänrakennetuna. 
Luottamus näkyy tekemisissä. Sen menettää aivan varmasti, jos tekemiset ovat vilpillisiä. Luottamusta joko on tai sitä ei ole. Ei voi olla "vähän luottamusta" eikä ole "osaluottamusta".
***
Mitä, jos epäluottamus saa vallan?
Jos luottamus katoaa, ajaudutaan ennen pitkää tilanteeseen, jossa ihmiset alkavat vältellä toisiaan eivätkä tunne oloaan kotoisaksi seurakavereiden, tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Epäily lisääntyy, asioita aletaan ensin tarkistella, sen jälkeen sanomiset hylätään suoralta kädeltä. Usko omaan tekemiseen ja järjestelmään alkaa horjua. Tekemiset/tekemättäjättämiset alkavat saada tummia sävyjä, epämiellyttävien ja epäilyttävien asioiden määrä kasvaa huomaamatta. Eri osapuolet koetaan 
ensin eri mieltä oleviksi, sitten vastustajiksi ja lopulta vihollisiksi.
Yhteishenki horjuu ja murtuu, koko järjestelmän uudistumishalu, ilo, usko ja menestymishalu katoavat.
- Jokaisessa yhteisössä on huolehdittava, ettei epäluottamus luikertele porukan jäseneksi.
***
Miten hyvää yhteishenkeä ja luottamusta ylläpidetään?
Luottamusta herättää ja luottamus säilyy, kun:
-arvostamme lähimmäisiämme
-olemme rehellisiä ja avoimia
-olemme sanamme mittaisia ja pidämme lupaukset
-olemme tasavertaisia
-kuuntelemme toisiamme emmekä ole vain oikeassa
-emme jätä ketään pulaan
-emme pelaa ketään paitsioon
-emme mielistele
-emme teeskentele
-emme selkäänpuukota
-emme vaienna
-emme tavoittele etuja toisten kustannuksella 
 ***
Luottamus on arvokasta pääomaa, sitä pitää vaalia.
-sitä ei voi ostaa tai lainata
-se ei maksa mitään eikä se ole pois keneltäkään toiselta
-se on itse ansaittava
-sen avulla ihmiset yltävät suorituksiin, joihin he eivät yllä, jos heidän on koko ajan pelättävä 
 petosta tai vilppiä
-se ei ole niukka resurssi, kuten raha
-sen voi menettää silmänräpäyksessä
-sen takaisinsaaminen voi olla työlästä ja kestää vuosia
-ilman sitä ihmisten välinen vuorovaikutus käy mahdottomaksi
-se on läsnä kaikkialla, missä ihmiset kohtaavat toisensa
-se ei tottele nappia, ei kumarra tietämystä eikä kunnioita rahaa vain niiden itsensä takia
***   
 
Periaatteemme Häjyissä on nyt ja aina:
Se tehdään, mikä luvataan - ja kättä päälle. Eikä koskaan luvata sellaista, mitä ei pystytä toteuttamaan!
*****************************************
Tähän päättyy 5-osainen jatkokertomus. Kertomus koostuu kesällä 2014 Hämeenlinnasta Rovaniemelle tehdyn junamatkan aikana käydyistä keskusteluista erään Leo-nimisen herran kanssa.
Kiitos, kun jaksoit lukea alusta loppuun - Ikkelän kautta.
***
Luottamusterveisin.
Sippolan Eero, puheenjohtaja Häjyt r.y. 2013-2014
     ***   
Hyvää adventtia ja liikunnallista joulunodotusaikaa! 
***
Tämä kuva ei ole Rovaniemeltä, ei Pohojanmaalta eikä Hämeestäkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti