Hei!
Tässä tulee jatkokertomuksen toinen osa ja muutakin.
***
Aluksi sitä muuta.
Kankaanpäässä juostaan 18.10.2014 veteraanien SM-maratonit (SAUL:n SM-kilpailut)
Ohjelmassa on sekä yksilö- että joukkuekilpailut.  
SM-kisan yksilökilpailussa (miehet) jokaisessa sarjassa 70 ikävuoteen saakka on mukana Häjyjä ja myös naisten sarjoissa juoksee useita Häjyjä.  Hienoa Häjyt!!!
Ja kaiken kukkuraksi:
SM-joukkuekilpailuun on ilmoittautunut ennätykselliset kahdeksan Häjyjen joukkuetta.
Naisjoukkueita on yksi ja miesjoukkueita seitsemän.
On komea Häjyjoukko liikkeellä. Hurrataan. Tsempataan. Pidetään peukkuja.
***
Kiitokset Kosken Riitalle ilmoittautumisten junailuista ja asiaan liittyvän paperisodan hoitamisesta.
Tiedossa on, että luuri on ollut korvalla usein ja sähköpostit ovat viuhahdelleet tiheään...
***
Huomenna 12.10. Vantaalla on mahdollisuus ottaa pienet SM-kisatreenit -  ja näkyyhän muutama Häjy käyttävän tilaisuutta hyväkseen...Onnea heille!
***
Ihan pieni info.
Jatkokertomuksen ensimmäiseen osaan pääset tutustumaan klikkaamaalla jutun lopussa olevaa punaista tekstiä, jossa lukee Vanhemmat tekstit. Samalla tavalla voit myös käydä tutkimassa muitakin aiemmin kirjoitettuja juttuja. Punaisella tekstillä kirjoitetulla, juttujen lopusta löytyvällä sanaparilla  Uudemmat tekstit, pääset lukemaan blogin viimeisimmät jutut. 
Todettakoon tässäkin yhteydessä, että kommenttipalsta on kaikille avoin - ja kirjoittaa voi mistä tahansa. Foorumi on vapaa. - Ei muuta kuin kirjoittamaan, jos ja kun tuntuu, että sanottavaa on.
***
Sitten Leon tarinan osaan 2.
***  
Yrittäjäksi.
Leon vauhti vain kiihtyi ja silmät paloivat innostuksesta, kun hän kertoi yrittäjyydestään ja sen monista ulottuvuuksista. Puhuttavaa riitti sekä yrittämisen vapaudesta ja ihanuudesta että sen kovuudesta ja raadollisuudesta.
***
Pendoliino huristeli vauhdikkaasti ja vasta Ylivieskassa havahduin, että Seinäjokikin oli jossain vaiheessa ohitettu. - No, ei hätää, Rovaniemelle oli vielä matkaa - ja Leolla puhuttavaa riitti. Juttua tuli lähes tauotta. Jossain välissä sain kysytyksi, että voinko kirjoittaa hänen ajatuksiaan julki Häjyjen blogissa.
Leo vastasi: 
"Kirjoita pois, kunhan et paljasta henkilöllisyyttäni. Saatan vielä ennen Rovaniemeä päästää suustani ikäviltäkin kuulostavia totuuksia eri yhdistyksistä ja urheiluseuroista. - Ja kuten tiedät, totuuden puhujilla ei tahdo olla ystäviä."
Lupasin tietenkin kirjoittaa niin, että jutusta ei voi päätellä, kuka puhuu.
***

"...junailijan pilli ilimoo jo viilsi, ilimoo jo viilsi, rautakylyki kiisi kiskoloilla liisi Lentävä Kalakukko. Pyörät ne lauloivat - Rovaniemelle käypi tie, kiskottii kirskuivat - tervehykset vie..."
(kuva löytynyt netistä)

Hienosti sujuu.
Jätän tässä yhteydessä vähemmälle keskustelun sen osan, jossa läpikäytiin yrittämisen ongelmia enkä puhu, millaista on ottaa kontolleen miljoonavelat, pantata kaiken omaisuutensa ja haalia joka viikko hevoskuorman verran euroja laskuihin, erilaisiin veroihin, vuokriin, henkilökunnan palkkoihin, sosiaalikuluihin, markkinointiin, mainontaan ja lukuisiin muihin menoihin.
Totean vain ohimennen, että kilpaa ihmeteltiin, miksi jotkut valitsevat itselleen vapaaehtoisesti alan, jonka luontaisetuihin kuuluu ottaa suuria ja vieläkin suurempiä riskejä...Ja kaiken kukkuraksi vielä tykkäävät kaikesta ympärillä pyörivästä ruljanssista ja hullunmyllystä.
***
Hymy herkässä.
Leo opasti: "Jos jotain sinne blogiisi yrittämisestä kirjoitat, muista korostaa positiivisuutta ja hymyä. Kirjoita että, oli päällä kuinka hikinen ja kinkkinen tilanne tahansa; noususuhdanne, taantuma, tai lama, kävi kauppa kiivaasti, tai kivuliaasti, kauppiasyrittäjä on aina asiakaspalvelija, joka ei koskaan työssä ollessaan pistä suupieliään alas eikä näytä nyrpeää naamaa. Asiakkaalle hymyillään aina!"
***
Ja sitten luottamustehtäviin. 
Annetaanpa Leon kertoa:
"Yrittäjyys toi vuosien varrella erilaisia luottamustoimia roppakaupalla. Erityisen  opettavaisia ja monella tavalla avartavia olivat yrittäjäjärjestön eri elinten ja työryhmien puheenjohtajuudet.  Kokoukset saattoivat olla joskus kiivaitakin - kuten arvata saattaa - , mutta aina jotenkin yhteinen kanta löydettin ja sen jälkeen oltiin "yhtä poikaa". Kaikki seisoivat päätösten takana eikä kenellekään tullut mieleenkään ruveta jälkipelaamaan.
***
Varsinainen leipätyö - raskaan tavaran kauppiaana - imi sitten niin mukaansa, että jättäydyin pois yrittäjäjärjestön hommista - vähän haikeana, mutta hyvillä mielin. Yrittäjien jäsenmaksun olen tietenkin maksanut senkin jälkeen. 
Kauppiaan homma on sitten ollut ihan oma lukunsa - myös luottamustoimien osalta. Vaimo tahtoo joskus kysellä, että voisitko yhtään vähentää noita jatkuvia lähtöjäsi. Sen verran rupesi puolison kommentit vaivaamaan, että ynnäsin, monessako kaupan alan toimikunnassa, yhdistyksessä, jaostossa, työryhmässä, valiokunnassa, tai muussa "konklaavissa" olen ollut tai olen mukana. Täytyy myöntää, että yllätyin. Olihan niitä kertynyt. Yksistään puheenjohtajuuksia oli 11 kappaletta - ei toki kaikki samaan aikaan, mutta pari - kolme puheenjohtajuutta kerralla.
***
Tärkeitä juttuja.
Eri ryhmissä käsiteltävät kysymykset ovat olleet - ja ovat painavia asioita, asioita, jotka vaikuttavat suuren ihmisjoukon toimeentuloon, hyvinvointiin ja jokapäiväiseen elämään. 
Jokaiseen kokoukseen valmistaudutaan hyvin, tehdään selvittely- ja taustatyötä - ja jokaiselta kokouksen osanottajalta odotetaan täysipainoista mukanaoloa sekä asiaan perehtymistä. Vapaamatkustajia ei porukassa ole. 
Arvaat varmaan, että kun on tosi kysymyksessä, palavereissa saattaa salamoida enemmänkin eikä puheenjohtaja välttämättä aina pääse helpolla, mutta sitten, kun yhteisymmärrys viimein löytyy, helpotuksen tunne on melkein kuin olympiavoittajalla. - Taas saatiin homma käyntiin!

"...esityslistan kohta 11. on loppuun käsitelty, siirrymme 
kohtaan 12..." (nuija löytynyt netistä)

Mitä hyötyä?
Kysymykseeni, onko kauppiasluottamustoimista hänen mielestään ollut hyötyä muiden yhdistysten ja liikuntajärjestön johtamisessa, Leo vastasi:
"Kuka tietää. En ehkä kuitenkaan olisi uskaltanut lähteä mukaan urheilun järjestöelämään, ellen olisi kerännyt kokemusta muista luottamustoimista. Uskon, että moni asia on helpompi hoitaa, kun osaa kunnolla kokousrutiinit ja -tekniikan. - Mutta ei se tietenkään  riitä. Pitää osata muutakin. Sanon, että kuuntelemisen taito on aika tärkeä...
***
Liikuntajärjestökokemuksia.
Eniten itseäni kiinnosti luonnollisesti Leon kokemukset johtamastaan urheiluseurasta, sen historiasta, nykymenosta, tavoista, tavoitteista  ja tulevaisuuden näkymistä.
Voin vakuuttaa, että kun päästiin urheilun järjestöelämään, matkakumppanini innostui entistä enemmän ja välillä Oulu-Rovaniemi, juttua tuli "kuin oiennutta luokkaa" - ja useasti mainittiin monen urheiluseuran nimi, myös Häjyt sai mainintoja enemmän kuin kerran...mutta näihin juttuihin palaan jatkokertomuksen kolmannessa osassa, joka ilmestyy jonakin päivänä lokakuun 2014 aikana
***
terv. Eero, bloggari vielä muutaman tovin